SARANA | 12.6.2017

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

SARANA | 12.6.2017

Liisa Suvikumpu

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Viestiminen omasta tutkimuksesta on kuitenkin aina kuulunut tieteentekijöiden arkeen tavalla tai toisella: antiikin Kreikassa tutkijat kertoivat työnsä tuloksista simppelisti luennoidessaan opiskelijoilleen viileiden pylväskäytävien varjoissa. Keskiajalla glossaattorit välittivät näkemyksiään lain tulkinnoista tekstien reunamerkinnöissä. Onko siinä nyt sitten niin suurta eroa twiittaavaan tai bloggaavaan nykytutkijaan?

No on siinä hieman. Nykyinen korostunut tietoisuus tutkimusviestinnän merkityksestä ja entistä monipuolisemmat viestintätavat edesauttavat aiempaa paljon tehokkaammin uuden tiedon välittämisen tekijöiltä hyödyntäjille. Onnistunut viestintä auttaa kansalaisia ja päättäjiä ymmärtämään ja pääsemään osalliseksi tieteen tuoreimmista saavutuksista laajasti ja syvällisesti. Kaiken takana on ihanteellinen toive kasvavan tietomäärän parantamasta maailmasta ja viime kädessä entistä onnellisemmasta elämästä kaikille.

Vaikka säätiöissä haluttaisiin pysytellä vähemmän idealistissa lähitulevaisuuden visioissa, tiedeviestinnän ajankohtaisuutisista kannattaa pysytellä perillä. Suuri osa apurahasäätiöistä tukee merkittävällä tavalla tiedettä ja tutkimusta, joiden avoimeen ja vastuulliseen luonteeseen kuuluu erottamattomalla tavalla myös hyvien käytäntöjen mukainen viestiminen tuloksista. Ja kyllä ne tulokset kiinnostavat säätiöitäkin. Hyvän tiedeviestinnän avulla kaikkien osapuolten on helpompaa toteuttaa yhteistä päämäärää, tieteen ja tutkimuksen kehittämistä kaikkien yhteiseksi hyväksi. Säätiöissä kannustetaan jo nyt tiedeviestintään erilaisilla omilla tukiohjelmilla, jotka ovat keränneet paljon kiitosta apurahatutkijoilta.

On tärkeätä, että tutkija ei vältä vastuutaan tiedeviestinnästä, mutta muutkaan eivät voi jättäytyä tiedeviestintäkysymysten ulkopuolelle. Luottamus tieteeseen on kaikkien yhteinen asia. Tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia seuraava Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiatuntijaelin, joka seuraa kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä. TJNK julkaisi ensi kertaa vuonna 2013 kansallisen tiedeviestinnän toimenpideohjelman ”Tiede kuuluu kaikille!” Nopeasti kuluneet vuodet ja radikaalitkin muutokset tutkimusympäristö(i)ssä ovat luoneet tarpeen uudistaa näitä ohjeita, jotka ovat hyödyllisiä entistä useammalle taholle. Nyt keväällä 2017 julkaistut viestintäsuositukset ovat olleet kommenttikierroksella tiedeyhteisössä, ja uudistetut suositukset julkaistaan vielä tänä syksynä.

Säätiöissä kannattaa aloittaa suosituksiin perehtyminen jo nyt, sillä itse asia ei sanamuotojen viilauksista muutu: vastuullinen tutkimus merkitsee vastuun kantamista myös tutkimusviestinnästä. Tämä koskee tiedeyhteisön kaikkia osapuolia tutkijoista heitä rahoittaviin säätiöihin ja rahastoihin. Ohje on tarkoitettu kaikille. Lukekaa ja soveltakaa, sisäistäkää ja peräänkuuluttakaa!

Kooste tiedeviestinnän suositusluonnoksesta ”Viesti rohkeasti, vaikuta vastuullisesti” 2017

1. Viesti rohkeasti

Tiedeviestintä on osa tutkijan ammattitaitoa. Tutkijat ovat motivoituneita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

2. Mahdollista tiedeviestintä

Monimuotoinen tiedeviestintä rakentaa avoimen tieteen kulttuuria ja luottamusta tieteeseen ja tutkimukseen. Viestintä tavoittaa erilaiset yleisöt.

3. Tee tieteen tekemistä näkyväksi

Tiedeviestintä kertoo tieteen edistymisen lisäksi tieteen teon periaatteista ja tieteellisen tiedon itseään korjaavasta luonteesta.

4. Vaikuta vastuullisesti

Tiede näkyy, vaikuttaa ja sitä arvostetaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tutkijat viestivät työstään rehdisti ja totuudenmukaisesti.

5. Tietokulttuuri rakentaa yhteiskuntaa

Tietokirjallisuus ja muu tiedonjulkistaminen on tunnustettu keskeiseksi kulttuuritoiminnaksi ja osaksi luovaa taloutta.

6. Tiede kuuluu kaikille

Kansalaisilla on oikeus päästä osalliseksi tieteen edistymisen tuomista eduista. Kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta ovat osa tieteenteon ja tutkimuksen kulttuuria.

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >