SARANA | 12.6.2017

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

SARANA | 12.6.2017

Liisa Suvikumpu

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Säätiöiden apurahat ja hakemusten arviointi herättävät säännöllisesti ärsytystä, epäilyksiä ja ennen muuta suuria pettymyksiä – luonnollisesti varsinkin niiden taholla, jotka toiveistaan huolimatta eivät saaneetkaan kaivattua tukea hankkeelleen. Säätiöissä onkin hyvä muistaa, että liikaa ei vain voi kertoa omasta toiminnasta ja sen taustoista, niin tärkeätä se on niin monille ihmisille. Varsinkin apurahojen myöntökriteerit on tärkeätä kertoa säätiön verkkosivuilla selkeästi ja ytimekkäästi.

Vaikka ehdoton enemmistö apurahasäätiöistä yrittää jo kaikin keinoin viestiä toiminnastaan, silti säätiöitä ja niiden rahoituskäytäntöjä arvostellaan toisinaan kiukkuisesti liian vähästä tiedottamisesta. Yksi tärkeimmistä viesteistä säätiöepäilijöille on, että usein jo yhteydenotto säätiöön muuttaa koko kuvan: säätiöläiset kun suorastaan toivovat kuulevansa apurahanhakijoistaan ja ovat mielellään avuksi. Aktiivinen verkko- ja mediaviestintä sekä someilu ovat arkea useimmissa säätiöissä, joiden suurin murhe puolestaan on se, että hyvät uutiset eivät tunnu olevan uutisia, ja siksi säätiömielikuvat pysyvät sitkeästi epäilevinä.

Suomalaiset apurahasäätiöt pitävät hyvää huolta siitä, että tutkimusapurahojen arviointi- ja myöntöprosessit noudattavat akateemisen tiedeyhteisön hyväksymiä käytäntöjä. Myös taiteen ja kulttuurin saralla vertaisyhteisön parhaina pidetyt toimintatavat ovat säätiöiden mallina. Kutakin alaa kunnioittaen ja sen erityispiirteet tunnistaen säätiöt uskovat tukevansa parhaalla mahdollisella tavalla tieteen, taiteen ja koko yhteiskunnan kehittymistä.

Säätiöiden rahoitus on erittäin kilpailtua

Suomalaisissa säätiöissä on monenlaisia tukimuotoja, rahoitusinstrumentteja. Tutkimusta tukevissa säätiöissä rahoitetaan eri tieteitä, tutkimushankkeita, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä näiden piirissä työskenteleviä ihmisiä. Taidekentällä vastaavasti taidesäätiöt tukevat eri alojen taiteilijoita, taideinstituutioita, tapahtumia, näytöksiä, hankkeita, teoksia ja kaikkea mahdollista muuta, mitä taiteen ammattilaiset keksivätkään toteuttaa.

Säätiörahoitus rikastaa suomalaista taide- ja tiede-elämää, tukee luovia osaajia, tekee erilaista kulttuurin saavutettavaksi kaikille – ja samalla turvaa suomalaisen yhteiskunnan moni- ja tasa-arvoisuutta. Säätiöiltä oikeastaan mikään inhimillinen ilmiö tai toiminta ei jää huomaamatta tai tukematta. Kaikkia tieteen- ja taiteenaloja rahoittavat säätiöt ovat tärkeitä ja oman alansa arvostamia rahoituskanavia.

Sekä tieteen että taiteen saralla säätiöiden apurahanhakijat ovat nykyään erittäin korkeatasoisia. Summittaisen arvion mukaan säätiöt rahoittavat noin 12–17 prosenttia apurahaa hakeneista, mutta vaihtelu on suurta alasta riippuen. Joillakin aloilla hakemusten läpimenoprosentti voi jäädä alle neljän… Mitkään maailman rahat eivät riittäisikään rahoittamaan kaikkia lahjakkuuksia vuosittain. Niinpä moni hakija joutuu pettymään, kun haaveiltu apuraha ei osunutkaan omalle kohdalle.

Päätökset perustuvat alan asiantuntijoiden arviointiin ja parhaisiin hallintokäytäntöihin

Apurahasäätiöiden myöntöpäätökset perustuvat kunkin alan asiantuntijoiden tekemään arviointiin, jossa kaikki hakemuksen osat ovat tärkeitä. Säätiöiden kotisivuilla ja hakuohjeissa ilmoitetaan, millaisilla hakemuksilla, tiedoilla ja edellytyksillä apurahaa voidaan hakea. Usein varsinaisen hakulomakkeen ja siinä vaadittavien tietojen lisäksi säätiö pyytää tutkimus- tai työsuunnitelman, ansio- ja teos- tai julkaisuluettelon, suosituksia sekä hankkeen budjetin ja tiivistelmän. Hakemukset arvioidaan kunkin säätiön omien linjausten mukaisesti, tyypillisesti eri alojen asiantuntijatoimikunnissa. Lopullisen myöntöpäätöksen tekee aina säätiön hallitus kuten säätiölakikin jo edellyttää.

Useimpien apurahasäätiöiden apurahaprosessit ja -käytännöt on järjestetty säätiölain ja Säätiön hyvä hallinto -ohjeen mukaisesti. Arviointi- ja päätöksenteko ovat erittäin säädeltyjä, vaikka asiantuntijoiden henkilöllisyyttä tai yksittäisten hakemusten arvioinnin tuloksia ei julkisteta. Tämä on yleinen käytäntö säätiöiden piirissä myös kansainvälisesti. Esteellisyystilanteet kontrolloidaan tarkasti ja kirjataan tilintarkastuksen ja muun valvonnan kohteena oleviin asiakirjoihin, eivätkä esteelliset henkilöt osallistu arviointiin tai päätöksentekoon niiden hakijoiden osalta, joiden suhteen ovat jäävejä. Kukaan yksittäinen henkilö ei siis voi ratkaista säätiön apurahapäätöksiä.

Hakemuksen ja hakijan korkea taso on varmin tae menestyksestä

Korkea oman alan osaamisen taso ja sinnikkyys ovat menestyksen varmin tae säätiörahoituksen kilvoittelussa. Suomalaiset säätiöt ovat kuitenkin vain yksi tieteen, taiteen ja kansalaisyhteiskunnan rahoittaja monien muiden joukossa. Eri aloilla ja eri paikkakunnillakin on omia julkisen ja yksityisen tuen tarjoajia, jotka osaltaan mahdollistavat hienojen, kaikkia hyödyttävien hankkeiden toteutumisen. Yksinomaan Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenet tukivat tiedettä, taidetta, kulttuuria ja sosiaalisia tarkoituksia lähes puolella miljardilla eurolla vuonna 2015, ja summa on kasvanut vuosi vuodelta. Säätiöt todella pitävät huolta monesta asiasta ja ihmisestä.

Apurahanhakijoiden ja -saajien sekä eri alojen yhteisöjen avoin keskustelu rahoituksesta sekä muista laadukkaan tutkimuksen ja taiteen käytännöistä on aivan keskeistä yhteiskunnan ja säätiöiden kehittymiselle. Säätiöissä todella toivotaan, että niin kiittävä kuin moittiva palaute apurahoituksen muodoista, tavoista ja kohteistakin saavuttaisi myös itse säätiöt. Yhdessä miettimällä kun kiperiinkin kysymyksiin tavataan saada enemmän ja parempia ratkaisuideoita.

Lue lisää:

SARANA

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >