SARANA | 21.3.2017

Tieteen rahavirrat kohtaavat

SARANA | 21.3.2017

Kalle Korhonen

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Säätiöläisten keskustelu julkisten tiederahoittajien kanssa on hyvässä vaiheessa. Opetusministeriökin on ollut aktiivinen kutsuessaan koolle rahoittajia ja rahoituksen kohteita osallistumaan suomalaisen korkeakoulujärjestelmän visiotyöhön. Toimin itse Neuvottelukunnan tutkimustoimikunnan puheenjohtaja, ja osallistuin toimitusjohtaja Liisa Suvikummun kanssa helmikuiseen työpajaan OKM:ssä, jossa käsiteltiin nykyrahoituksen tasoa, suuntaa ja läpimenoprosentteja sekä rahoittajien yhteistyön parantamista.

Minua ilahdutti, että tiederahoituksen diversiteetti hyväksytään muuallakin kuin säätiöissä. Säätiöille on vierasta, että kaikki tutkimusraha pitäisi voida hakea samalta luukulta yhdellä hakemuksella, kuten joskus julkisessa keskustelussa esitetään. Näin ei ajatella tärkeimmässä tutkimusta rahoittavassa ministeriössä. Ennakkoon meille asetettiin myös kysymys, onko yhteisrahoitteisuus mahdollista. Ja onhan se, ollut jo vuosia. Viimeisimpänä avauksena Suomen Akatemia ja eräät lääketiedettä tukevat yksityiset säätiöt ovat aloittamassa yhteistyötä Tiellä terveyteen- eli TERVA-hankkeessa.

Onko hyviä tutkimusrahoituksen hakemuksia liikaa vai liian vähän?

Työpajalaisilla oli tästä erilaisia käsityksiä. Itse sanoisin, että hyviä hakemuksia, ainakin Koneen Säätiölle tulevia, on sekä liikaa että liian vähän. Hakemuksia tutkimustyöhön, joka vie korkealla laadulla yksittäistä tieteenalaa eteenpäin, on yhdelle säätiölle liikaa. Kaikkea aluskasvillisuutta ei ole mahdollista rahoittaa; toki se, että rahoittajia on monta, helpottaa tilannetta. Eikä kaikilla meillä ole sama käsitys siitä, mikä on parasta tutkimusta – tavoitellaanko aarniometsää vai puupeltoa.

Mitä sitten on liian vähän?

Ehkä sellaisia hakemuksia on liian vähän, jotka yhdistävät uusilla tavoilla tekijöitä tai paradigmoja. Tuntuu, että uudenlaisiin hakemuksiin tarvitaan törmäyksiä, joissa ihmiset tapaavat yllättäviä tyyppejä ja alkavat vieläpä tehdä yhteistyötä. Mutta tämä on kuin tiedeviestintä: kaikki ei sovi kaikille, eikä kaikkien tarvitse tehdä samalla tavalla. Juuri nyt monia huolestuttaa, ettei kukaan pian rahoittaisi ”tavallista” tiedettä eteenpäin vievää tutkimusta. Sehän ei pidä paikkaansa, eikä säätiöiden ainakaan kannata antaa sellaista vaikutelmaa.

Toinen asia, jota moni haluaisi edistää, on tutkimusideoiden parempi julkistaminen jo hakuvaiheessa, ennen kuin on mitään tietoa rahoituksesta. Tutkijat oppisivat jo varhaisemmassa vaiheessa välittämään jaettavissa olevaa tietoa tutkimusideoistaan. Jos pelottaa, että joku varastaa idean, sitä ei julkisteta. Odotettavissa on varmasti verkossa toimivia välineitä ja alustoja, jotka helpottavat tätä. Ihmisten saattaminen kasvokkain on tässäkin tarpeellista.

Väitöspoolia virittämään?!

Aikaisemmin samalla viikolla ministeriö oli järjestänyt toisen tutkimusrahoitusta käsittelevän työpajan, johon osallistui tutkimusorganisaatioiden väkeä. Sieltä terveisinä saimme pohdittavaksi rahoittajille suunnattuja ratkaisuehdotuksia, joista mielekkäältä vaikutti esimerkiksi väitöskirjan viimeistelyn poolirahoitus. Meille neuvottelukuntalaisille tuttu ajatus tuntui mieleiseltä ja jatkokehittelyn arvoiselta. Voisiko väitöskirjarahoitukseen perustaa säätiöpoolin, josta myönnettäisiin sekä lyhyitä viimeistelyrahoituksia että pitkiä, neljän tai kolmen vuoden apurahoja aloittaville väitöskirjantekijöille? Kuka lähtee mukaan?

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >