SARANA | 21.3.2017

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

SARANA | 21.3.2017

Liisa Suvikumpu

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Apurahanhakijoiden pajatsona pysyminen voi olla joillekin säätiöille strategisesti perusteltua mutta monen säätiön hallituksessa halutaan muutosta ja ajan mukana muuttumista, jopa edelläkävijyyttä. 2010-luvun lopulla menestyvän säätiön kehitystyö ja vaikuttavuuden lisääminen merkitsevät myös onnistunutta digitalisaatiota. Asiassa kuin asiassa.

Se tarkoittaa riisutuimmillaan omia ajantasaisia verkkosivuja mutta käytännössä myös lukemattomia muita asioita kuten sähköistä apurahakäsittelyä ja hankehallintoa, some-viestinnän hyödyntämistä, käytännön työtä tehostavia ohjelmistoja ja sovelluksia sekä muiden digityövälineiden käyttämistä – ja ensi viikolla taas jo paljon muuta uutta.

Kymmenen tai viisikään vuotta sitten tehdyt digiuudistukset eivät enää riitä, sillä tuolloin tehdyt sähköistämisen tavat eivät enää ole monipuoliselle säätiötoiminnalle riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. Verkottuneessa yhteiskunnassa ihmisten ja asioiden väliset yhteydet luovat jatkuvasti uusia tekemisen, oppimisen, osallistumisen ja onnistumisen tapoja.

Toiset aivosi ovat netissä

TEM:n työolobarometrin mukaan 85 % ylemmistä toimihenkilöistä käyttää somea nimenomaan työhön liittyvän tiedon etsimiseen ja jakamiseen. Facebookit, instat ja youtubet eivät siis suinkaan kuulu enää vain vapaa-aikaan. Kyse ei ole seniorit sivuuttavasta somehuumasta, viestintävelhojen Twitter-uskosta tai digitoimiston hihhuleista.

Ihmiset yksinkertaisesti löytävät itseään kiinnostavan uutis-, viihde- ja kulutussisällön 90 prosenttisesti Internetistä ja siellä pitkälti sosiaalisen median kautta. Digitalisoituneessa yhteiskunnassa mukana elävän on määriteltävä suhteensa verkkoviestintään jollakin tavalla. Säätiöiden vaikuttavuus on suoraan verrannollinen niiden hakijoiden nerokkuuteen, joten juuri säätiöissä digiloikkaan kannattaa virittäytyä tosissaan. Se ei silti merkitse, että kaikkien pitäisi julkaista oma appi tai yltää tubekeisariksi. Tiedostavampi verkkorooli voi alkaa yksinkertaisesti eri kanavien haltuunotosta ja omien verkkosisältöjen määrätietoisesta kehittämisestä.

Ole vaikuttava olemalla digitaalisesti sosiaalinen

Verkon voima on saavutettavuudessa ja digitaalisessa sosiaalisuudessa. Jos säätiö ei ole oikealla tavoin löydettävissä Internetissä, se ei ole olemassa tai ainakaan se ei toimi hyvän hallinnon mukaisesti avoimesti ja vaikuttavuuteen pyrkien – koska hakijat eivät löydä säätiötä. Ei liene yllätys, että pelkkä yhteystietosivu ei riitä, vaan mielekkäät, kiinnostavat sisällöt eri kanavilla ratkaisevat.

Internet – ja muukin maailma – on jo pitkään painottunut siihen suuntaan, että näkyvyydestä pitää maksaa. Niinpä maksumiehenä täytyy varautua olemaan sisällöntuottajan (so. säätiön), ei lukijan tai käyttäjän. Vaikka netti on mediana halvempi kuin perinteinen printtimainos, ilman riittävää resursointia ei verkkokaan anna saalista. Verkko- ja someaktiivisuus edellyttää alan sisältöjä tuntevan ihmisen. Verkossa vaikuttaminen vaatii siis perehtymistä ja aikaa, mutta samahan koskee kaikkea työtä ja viestintää.

Verkkonäkyvyyden tavoittelussa säätiön päämäärä on yksinkertainen: tavoittaa oikeat ihmiset ja saada heidät seuraamaan juuri omaa säätiötä. Vain siten parhaat, vaikuttavimmat ja säätiön tarkoitukseen osuvimmat hakemukset löytävät perille. Mutta miten saada ne oikeat ihmiset kiinnostumaan? Säätiön pitää kehittyä oman alansa superinformantiksi.

Superinformantti kuratoi, paketoi ja tarjoilee

Superinformantti on virtuaaliverkon elävä hämähäkki. Säätiöillä on rahanjakajina jo oman alansa asiantuntijan ja tietokeskuksen roolit, halusivat ne tai eivät. Digimaailmassa näistä rooleista kannattaa ottaa kaikki hyöty irti tiedostamalla asemansa ja toimimalla sen mukaisesti. Säätiöt ovat mielipidevaikuttajia, joiden tekemiset ja toimet kiinnostavat. Ole siis verkossa se keskushahmo, jollaisena säätiötäsi jo pidetään. Säätiösi voi olla filttereiden filtteri, joka kuratoi ja suodattaa alan infotulvasta kiinnostavimmat sisällöt seuraajilleen.

Miten sitten aloittaa omassa säätiössä, miten oppia uusia digitapoja ja keksiä hyviä sisältöjä? Säätiöiden voima on niiden rahoittamissa hankkeissa, ei säätiössä itsessään. Säätiöiden työstä 80 % pitäisi olla kiinnostavien sisältöjen löytäminen omalta alalta sekä näiden sisältöjen uudelleenpaketointi ja edelleen jakaminen yleisölle. Stimuloi hakijoita ja suurta yleisöä kertomalla, mitä säätiö odottaa, mitä on rahoitettu viime aikoina, miten rahoitettuja hankkeita tuetaan rahan lisäksi ja mitä kaikkea muuta säätiö tekee.

Parhaita oppimisen tapoja on perehtyä toisten työhön ja tekemisiin. Apurahasäätiöiden kannattaa hyödyntää tuo tuttu ajatus yksinkertaisesti syventymällä omien apurahanhakijoiden ajatuksiin, tekemisiin ja toimintatapoihin. Tutustumisen ja ideoinnin voi aloittaa myös ihan oikeissa, elävissä kohtaamisissa. Ja ainahan kannattaa vakoilla, mitä digisti menestyneet kollegat eli muut säätiöt ovat jo tehneet. Myös maailmalla.

Lue Saranan 10 parannusvinkkiä ja vilkaise kansainvälisiä esimerkkejä vakuuttavista verkkosivuista.

Artikkeli pohjautuu Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenkoulutukseen, jossa digivirtuoosi Teemu Arina luennoi säätiöiden digitaalisista työvälineistä ja verkon merkityksestä.

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >