UUTINEN | 4.3.2016

Säätiöiden pääomasijoittamisen helpottamisella lisää rahaa Suomelle

UUTINEN | 4.3.2016

Liisa Suvikumpu, Martin Löfman

Yksinkertaisella ja kaikkia hyödyttävällä veromuutoksella kannustettaisiin säätiöitä lisäämään pääomasijoittamista.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on yritysten rahoituksen, oman pääoman ja riskinottokyvyn vahvistaminen toimilla, jotka vaikuttavat aloittavien yritysten, ns. nopean kasvun yritysten ja sukupolvenvaihdosta tekevien yritysten tarpeisiin. Kotimaisilla säätiöillä on 20 miljardia euroa pääomaa, jota voitaisiin kohdentaa entistä tehokkaammin pääomaköyhän Suomen talouden hyödyksi

Isänmaan rakentamiseksi perustetut säätiöt haluavat kaikissa toimissaan olla mahdollisimman tehokkaita toteuttaakseen tarkoitustaan kaikkien yhteiseksi hyväksi, niin myös sijoittamisessaan. Pääomasijoitustoiminta on osa ammattimaisesti hoidettua omaisuuden hajauttamista.

Nykyinen verotuskäytäntö on kuitenkin vaikeuttanut yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuuksia sijoittaa kommandiittiyhtiö-muotoisiin pääomarahastoihin. Tämä on yhteiskunnalle ja sen talouskasvulle haitaksi heikentäessään merkittävästi yritysten kasvurahoitusta.

Muutos hyödyttäisi kaikkia

Säätiöiden kannustaminen pääomasijoitusten lisäämiseen tehostaisi juuri kasvuyritysten pääomitusta. Pääomarahastojen hallinnointia hoitavilla yhtiöillä on erityisosaamista ja tietämystä siitä, miten löytää sijoituskohteet ja miten kehittää niitä.

Kerrannaisvaikutukset olisivat suuria, kun säätiöillä olisi mahdollisuus lisätä pääomasijoituksiaan kasvuyrityksiin, joiden tuottamat voitot jaettaisiin edelleen yleishyödylliseen toimintaan. Tämän kehityksen tukemisen pitäisi olla tärkein prioriteetti sääntelyä kehitettäessä.

Mahdollisten menetettyjen verotulojen fiskaalinen merkitys on olematon valtiontaloudelle, mutta useiden miljoonien arvoisilla sijoituksilla on suuri merkitys yhteiskunnalle talouden kasvun ja kasvuyrittäjien tuen myötä.

Epäjohdonmukaiset veroratkaisut helppo korjata

Kommandiittiyhtiöitä (ky) käytetään lisääntyvässä määrin rahastoina pääomasijoitustoiminnassa. Ky-muotoisesta pääomarahastosta saatu tulo on kuitenkin oikeuskäytännön valossa säätiöille ja muille yleishyödyllisille yhteisöille veronalaista tuloa.

Ky:tä verotetaan siten, että tulos jaetaan yhtiömiesten tulona verotettavaksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on henkilöyhtiön tuloon. Jako perustuu käytännössä yhtiösopimuksen määräyksiin voitto-osuuksista. Yleishyödyllisen yhteisön rahastonomistajan osalta tämä johtaa siihen, että voitto-osuudet verotetaan EVL:n mukaisena elinkeinotulona, vaikka tulot samantyyppisistä suorista sijoituksista ovat yleishyödyllisille yhteisöille TVL:n alaista verovapaata tuloa.

Tilanne olisi helppo korjata kaikkien eduksi muuttamalla säätiöiden pääomasijoitukset verovapaiksi suoraan lain nojalla. Muutos olisi selkeintä tehdä lakiin elinkeinotulon verottamisesta (EVL 6 §), jossa säädetään tuloista, jotka eivät ole elinkeinotuloa tai tuloverolakiin (TVL 23 §), jossa säädetään yleishyödyllisen yhteisön tuloista, jotka eivät ole elinkeinotuloa.

Pääomitukselle jyrkkä jees

Yleishyödyllisten yhteisöjen tulot suorista osake- ja korkosijoituksista ovat Suomessa yleisen länsimaisen käytännön mukaan verovapaata tuloa. Pääomarahastosijoituksia ei ole syytä kohdella epäedullisemmin kuin muita sijoitussalkkuun kuuluvia sijoituksia, etenkään nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee kaikki käytettävissä olevat pääomat yritysten ja uusien innovaatioiden rahoittamiseksi.

Nykyinen epäselvä verotuskäytäntö ei lisää verotuloja, vaan ainoastaan viranomaisten työtaakkaa ja yleishyödyllisten yhteisöjen transaktiokustannuksia. Koska pääomasijoitukset ovat osa hyvin hajautettua sijoitussalkkua, Suomessa nyt vallitseva epätoivottava sijoitusympäristö on jo johtanut tilanteeseen, jossa säätiöt ovat joutuneet hakemaan ulkomailta tarjolla olevia tehokkaampia sijoitusrakenteita.

Yksinkertaisella ja kaikkia hyödyttävällä toimenpiteellä kannustettaisiin säätiöitä lisäämään pääomasijoittamista. Tämä loisi yleishyödyllisille yhteisöille paremmat edellytykset pääomittaa myös kasvuyrityksiä ja rahoittaa innovaatiotoimintaa. Kun pääomitukseen saataisiin lisää yksityistä rahaa, julkista rahaa tarvittaisiin vähemmän.

BLOGI | 4.3.2016

Ollako arvonlisävelvollinen vai ei?

Hakeutuminen arvonlisä- eli alv-velvolliseksi on monelle yleishyödylliselle yhteisölle, siis myös säätiölle, taloudellisesti järkevää.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 4.3.2016

Säätiöiden pääomasijoittamisen helpottamisella lisää rahaa Suomelle

Yksinkertaisella ja kaikkia hyödyttävällä veromuutoksella kannustettaisiin säätiöitä lisäämään pääomasijoittamista.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Säätiösomen lyhyt oppimäärä

Vuorovaikutteinen sosiaalinen media kannattaa ottaa säätiöissä käyttöön viimeistään nyt. Kuuntele ja seuraa on viisas oppi livenä ja virtuaalisesti.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Aktiivisesti läpinäkyvä – säätiöviestinnän uusi musta

”Sisällöt edellä” on viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin. Säätiöt voisivat kertoa arvoistaan paljon nykyistä reippaammin myös verkossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli >

BLOGI | 3.2.2016

Kertomus toiminnasta – kauhutarina vai onnellinen loppu?

Tervetuloa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan ensimmäiseen ”Säätiöille lain lukua” -blogikirjoitukseen.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 3.12.2015

Säätiöiden ja taiteilijoiden kohtaamisesta syntyi hyviä ja loistavia ajatuksia

Taiderahoituksen ja taiteilijoiden tilannetta käsiteltiin avoimessa keskustelu- ja kohtaamistilaisuudessa.

Lue koko artikkeli >