SARANA | 15.9.2015

Säätiö siellä missä ihmisetkin

SARANA | 15.9.2015

Liisa Suvikumpu

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Kansan Sivistysrahasto juhlii harvoin mutta kunnolla. Vuosijuhla on pidetty yleensä vain kymmenen vuoden välein, mutta kun juhlat on järjestetty, niihin on tullut yli 20 000 vierasta! Tällaisen väkijoukon houkuttelu on onnistunut säätiön tarkan strategisen pohdinnan tuloksena. Säätiön hallitus keksi pitää vuosijuhlansa Valkeakosken työväen musiikkitapahtuman yhteydessä, jossa on valmiiksi tuhansien ihmisten yleisö. ”Haluamme viedä juhlan sinne missä ihmiset ovat”, säätiön asiamies Ulla Vuolanne kiteyttää.

Vuosijuhlassa myönnettävät kulttuuripalkinnot sopivat juuri Valkeakoskelle, mutta samaa yleisöstrategiaa toteutetaan myös säätiön muiden palkintojen jaon yhteydessä. Muutaman vuoden välein jaettava Kalevi ja Irene Sorsan kääntäjäpalkinto sekä Katri Valan palkinto julkistetaan Helsingin kirjamessuilla, työelämän kehittämispalkinto puolestaan Kiljavalla SAK:n järjestöpäivillä. Kohderyhmittäin suunnitellulla palkintojen jakotilaisuudella säätiö tavoittelee parempaa vaikuttavuutta.

Vaikuttavuutta säätiö hakee myös perinteisen apurahatoimintansa kehittämisessä. Jotta myönnettyjen eurojen vaikuttavuus kasvaisi, keskimääräistä apurahaa kasvatetaan. Kansan Sivistysrahasto painottaa avustuksiaan myös entistä määrätietoisemmin. Tulevaisuudessa valitaan muutama kärkihanke, joita tuetaan enemmän. ”Meidän onnemme ei saa olla vain rippeinä maailmalla”, asiamies Ulla Vuolanne perustelee uutta avausta.

Yhteiskunnallinen akseli on tärkeä kaikissa Kansan Sivistysrahaston tukemissa hankkeissa niin tieteessä, taiteessa kuin koulutuksessa. Säätiö painottaa apurahoissaan jonkin verran myös sosiaalisia perusteita. ”Painopisteemme on rahoitettavien hankkeiden alkupäässä. Kansan Sivistysrahaston stipendiaatin ei tarvitse valmiiksi olla huipulla tai rahoittamamme hankkeen jo pitkälle edennyt. Me haluamme kannustaa – siis rohkaista alkutaipaleellaan olevia ihmisiä ja hankkeita.”

Kannustukseksi voi totisesti sanoa myös ainutlaatuista tempausta, jolla säätiö juhlisti omaa 60-vuotispäiväänsä heinäkuussa 2015. Kuten parhaat ideat usein, tämäkin syntyi puolivahingossa. Säätiön emeritusasiamies harmitteli kahvipöydässä iänikuisen ”Paljon onnea vaan” -laulun hegemoniaa, jolloin säätiön nykyinen asiamies päätti korjata maailmaa tältä osin paremmaksi. Säätiön hallitus innostui heti ajatuksesta, ja Kansan Sivistysrahasto julisti kaikille avoimen kilpailun, jolla etsittiin valtakuntaan uutta onnittelulaulua.

Idea inspiroi muitakin, sillä määräaikaan mennessä saapui 93 lauluehdokasta, joista säätiö valitsi finaaliin kymmenen parasta. Arvovaltainen raati valitsi voittajan lisäksi hopea- ja pronssisijan ansainneet laulut, ja myös yleisö sai äänestää säätiön kotisivuilla jaettuja lauluja. Yleisön suosikkilaulun ja kolmen kärkikappaleen tekijät palkittiin Valkeakosken vuosijuhlassa. Juhlakonsertin luonteeseen sopivasti voittajalaulu tietenkin esitettiin yhteislauluna 60-vuotiasta säätiötä onnittelen – och samma även på svenska! Ammattimaisesti hoidetun kilpailun yhteistyökumppaneiksi säätiö sai Suomen säveltäjät ja Elvis ry:n, joiden edustajat olivat alusta asti mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja raadissa.

Asiamies Ulla Vuolanteesta työssä parasta on luoda jotakin uutta ja erilaista sekä löytää toisiaan täydentäviä yhteistyötahoja. Säätiön perustoimintaa voi muunnella monin tavoin, kuten Päivi ja Paavo Lipposen rahaston malli osoittaa. Kansan Sivistysrahastoon kuuluva Lipposen rahasto ostaa Kuvataideakatemian lopputyönäyttelystä vuosittain muutaman teoksen. Taideteokset rahasto deponoi valtion nykytaiteen museolle Kiasmaan. Klassisessa win-win -yhdistelmässä kaikki hyötyvät: nuori taiteilija saa teoksen myytyä, Kiasmassa säilytettävä kokoelma karttuu, rahaston toiminta monipuolistuu ja suuri yleisö saa nähdäkseen uusinta nykytaidetta.

Kannustavalla säätiöllä on myös kannustavia tuen saajia. Työväenkulttuurin edistämisestä Kansan Sivistysrahaston palkitsema teatterineuvos Eila Roine kiteytti kiitospuheessaan sen, mikä kaikkia säätiöläisiä kannustaa jokapäiväisessä työssä: ”Apuraha on aina enemmän kuin sen euroarvo.”

SARANA | 4.3.2016

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 2.12.2015

Historien om SLS som förvaltare av allmännyttigt kapital

Från ett hundratal miljoner euro i donationer till 1,6 miljarder i fonderat kapital med en årlig allmännyttig penninganvändning som överstiger 40 miljoner euro!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 15.9.2015

Säätiö siellä missä ihmisetkin

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.6.2015

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA | 27.5.2015

Sipilän hallitusohjelmassa säätiöitä kiinnostavia ulostuloja verotuksessa

Keskiviikkona 27.5. julkistetussa hallitusohjelmassa liitteineen on mainittu säätiöitä kiinnostavia verotuskysymyksiä. Ohjelmassa ehdotetaan yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemille lahjoituksille verovähennysoikeutta. Säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu listataan tarkastelukohteeksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 16.3.2015

Uusi tutkimus muuttaa käsitystä Suomen tieteen historiasta

Säätiöiden myöntämän tutkimusrahoituksen merkitys on ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ymmärretty. 1960-luvun vaihteessa säätiöt tukivat maamme tiede-elämää vuosittain rahasummalla, joka oli suurempi kuin Suomen korkeakoulujen kaikkien professorien yhteenlaskettu palkkasumma. Muutama tieteenala sai jopa alkunsa säätiöiden rahoituspäätöksistä

Lue koko artikkeli >

SARANA | 17.12.2014

3 ajatusta paremmaksi (säätiö)maailmaksi

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.11.2014

Miten säätiölakiuudistus minuun vaikuttaa?!?

Moni säätiöläinen pohtii, miten tuleva lakiuudistus vaikuttaa käytännön työhön säätiössä. Pitäisikö olla huolissaan, pitäisikö saada koulutusta, pitäisikö olla yhteydessä lakimieheen vai uskaltaisiko olla ihan niin kuin ennenkin?

Lue koko artikkeli >

SARANA | 20.5.2014

Bättre ansökningar med tydligare instruktioner?

En ny rapport om riktlinjer och processer för stiftelsernas stipendiesökningar har avslutats. "Gemensamma metoder kan i hög grad underlätta sökningsprocesser både för stiftelser och för de sökande", säger docent Christer Kuvaja, som skrivit rapporten.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 6.3.2014

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Lue koko artikkeli >