UUTINEN | 16.3.2015

Jotta karjalaisuus säilyisi

UUTINEN | 16.3.2015

Vuonna 1950 perustettu Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö juhlii kansaneläkeikäänsä ketteränä ja vireänä.

”Talous, henkinen jäykistyminen ja ikä ovat säätiöiden ja muiden organisaatioiden suurimmat vaarat. Huolettomin olen säätiön talouden suhteen, mutta mukaan pitäisi saada nuorta väkeä. Pitäisi myös tukea uudenlaisia, uutta luovia hankkeita samalla kun tuetaan perinteisiä kohteita.” Sitaatti kuuluu emeritusprofessori Heikki Kirkiselle – karjalaiselle kosmopoliitille, joka vaikutti pitkään Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön, KKES:n, hallinnossa.

Emeritusprofessori jatkoi pohdintaansa todeten, että ”Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöllä on hyvät edellytykset, mutta ne ovat jatkuvuuden ja uudistumisen varassa.” Tänä vuonna 65 vuotta täyttävä KKES on ottanut vaarin emeritusprofessorin sanoista. Yleishyödyllinen apurahasäätiö tukee toiminta-alueellaan tieteitä, taiteita ja muuta kulttuuritoimintaa sekä pohjoiskarjalaisten nuorten opiskelua.

Poikien suuret suunnitelmat

KKES perustettiin vuonna 1950. Maantieteelliseksi toiminta-alueeksi määriteltiin Suomen Karjala ja kotipaikaksi Joensuu. Jälleenrakentamisen ajassa karjalaisuuden säilyttämistä pidettiin tärkeänä. Rahastoasiaa valmistelleeseen toimikuntaan kuuluivat joensuulaiset pastori Antti Kukkonen, agronomi K. A. Herkamo, kaupungin pormestari O. U. Ruutu ja hänen puolisonsa maisteri Paula Ruutu. Säätiön peruspääomaksi vahvistettiin 100 000 markkaa. Ensimmäinen puolen miljoonan markan lahjoitus tuli Repola-Viipuri Oy:ltä.

Säätiön nimi hioutui akateemikko, taidehistorioitsija ja professori Onni Okkosen käsissä. Okkosen kerrotaan painottaneen edistämis-sanaa kuvaamaan nimenomaan säätiön toimeliaisuutta ja aktiivisuutta. Yhdessä asiassa Okkosen ennustus meni pieleen. Hänen nimittäin tiedetään KKES:n perustamisideasta kuultuaan todenneen, että ”onpa pojilla suuret suunnitelmat, mutta antaa heidän yrittää”.

Arjen mahdollistaja

Ensimmäisen 50 toimintavuoden aikana KKES jakoi apurahoja noin 33 miljoonaa markkaa eli reilut 5 miljoonaa euroa. Vuosina 2000–2014 apurahoja jaettiin peräti 6,7 miljoonaa euroa. Rahasummien takaa löytyy suuri joukko tieteen ja taiteen tekijöitä sekä opiskelijoita, joille säätiö on voinut olla hyvinkin merkittävä asioiden mahdollistaja.

Säätiön noin 20 miljoonan euron varallisuus on muodostunut lahjoituksista ja testamenteista sekä sijoitusomaisuuden tuotoista. Vuoden 2014 lopussa säätiössä oli 38 nimikkorahastoa. Nimikkorahastojen synnyn takana on monenlaisia motiiveja ja kuitenkin aina yksi yhdistävä tekijä, karjalaisuuden edistäminen.

Huomio nuoriin

Vuoden 2012 lopulla KKES lähti mukaan valtakunnallisesti merkittävään nuorten työllistämishankkeeseen. Kolmen vuoden aikana pohjois- ja eteläkarjalaisten nuorten työllistymistä taide- ja kulttuurialan kesätöihin on tuettu noin 300 000 eurolla. Palaute nuorten tukemisesta on ollut upeaa ja kannustavaa.

Uusia avauksia

Yksi esimerkki karjalaisuuden ja kulttuurin vaalimisesta tässä ajassa on vuodesta 2010 lähtien toteutettu yhteistyö Joensuun Popmuusikoiden kanssa. Popmuusikoista tuli tuolloin säätiön omistaman Karjalantalon vuokralaisia. Pitkään verraten verkkaisessa käytössä olleesta upeasta Ilosaaren kulttuurikohteesta virkosi monipuolisen kulttuurin ja kulinarististen nautintojen keskus.

Säätiöllä on vireillä kaksikin merkittävää investointihanketta – Lappeenrannan Karjalankulman korjaus- ja rakennustoimet sekä vuokra-asuntojen rakentamisen Joensuun Penttilään. Penttilässä kyse on vuokra-asuintalosta – opiskelijoita, elinkaariasumista ja tuettua asumista. Lappeenrannassa Karjalankulman tontti on yksi kaupungin vetovoimaisimmista, säätiöllä on asioiden edetessä useita mahdollisuuksia tontin hyödyntämiseen.

Ketterä organisaatio

KKES:n omaisuuden kasvun myötä varallisuudenhoito on työllistänyt entistä enemmän sekä luottamushallintoa että toimihenkilöitä. Säätiön luottamushallinto työskentelee edelleen ”piirakkapalkalla ja rakkaudesta Karjalaan”. Varsinaisia palkattuja työntekijöitä säätiössä on vain kolme: toiminnanjohtaja Satu Kokkonen, talouspäällikkö Sari Karhu sekä kiinteistöpäällikkö Eero Kuittinen. Ketterä organisaatio on jo ennakoiden kehittänyt toimintatapansa vireillä olevan uuden säätiölain mukaiseksi. Lakiesityksen olennaisimmat muutokset, muun muassa ehdot konsernitilinpäätöksestä, lähipiirietuuksista, suunnitelmallisesta sijoituspolitiikasta ja avoimuudesta ovat olleet KKES:n käytäntöjä jo pitkään.

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen
Kuva: Hannu Aaltonen. Puukelloja myytiin KKES:n alkuvuosina, kun nuori säätiö keräsi varoja.

SARANA | 4.3.2016

Aktiivisesti läpinäkyvä – säätiöviestinnän uusi musta

”Sisällöt edellä” on viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin. Säätiöt voisivat kertoa arvoistaan paljon nykyistä reippaammin myös verkossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.12.2015

Ei kovaa lakia, vaan kovaa teetä – kieltolaista säätiölakiuudistukseen

Säätiölakikupletti kiteyttää 1.12.2015 voimaan astuneen uuden lainsäädännön ytimen.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 15.9.2015

Lopputoiminta ratkaisee

Voimakasta säätiömyönteisyyttä ilmassa: KHO:n tuore ratkaisu korostaa tukisäätiöiden yleishyödyllisyyttä. Säätiötä pidetään tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka säätiö jakaisi kaikki apurahoihin varatut varat yhdelle järjestölle.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.6.2015

EFC:n säätiöbuffetista jää nälkä

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 16.3.2015

Jotta karjalaisuus säilyisi

Vuonna 1950 perustettu Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö juhlii kansaneläkeikäänsä ketteränä ja vireänä.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 18.12.2014

6.12. säätiöläisten suojeluspyhimyksen päivä?

Lue koko artikkeli >