SARANA | 18.12.2013

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

SARANA | 18.12.2013

Liisa Suvikumpu

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle.

Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Villiys on kuitenkin suhteellista. Apurahataiteilijan elämässä villeintä on juuri se, ettei ole minkäänlaista taetta tulevasta toimeentulosta. Vapaudenkin kanssa on vähän niin ja näin. Jos tänään parantelee boheemimyytin mukaista krapulaa, huomenna pitää kirjoittaa kaksin verroin. Vanhan kaskun mukaan Sibelius keskusteli taiteilijoita mieluummin liikemiesten kanssa, nämä kun puhuivat muustakin kuin vain rahasta. Karo Hämäläisen mukaan myös nykyiset apurahataiteilijat puhuvat paljon rahasta – siitä puhe, mistä puute!

Apurahat ovat suurimmalle osalle suomalaiskirjailijoista toimeentulon elinehto. Pienen kielialueen pienten painosten Suomessa moni tunnettukin kirjailija saa enemmän tuloja apurahoista kuin kirjamyynnistä. Suomalainen taideromaani tai runokirja myy tyypillisesti parisataa kappaletta, joiden rinnalla muutamat harvat tervot ja oksaset ovat vain säännön vahvistava poikkeus. Valtaosa kirjailijoista tekeekin työtään rakkaudesta taiteeseen. Hyvä myynti on toki plussaa, mutta ei kirjailijuuden tarkoitus tai ehto. Yhä laskeva kirjamyynti jättää entistä vähemmän särvintä kirjailijan leivän päälle.

Taiteilija on silpputyöläinen, joka tekee projekteja peräkkäin ja limittäin. ”Osaa romaanin työstämisestä voi tehdä aamulenkillä tai tunnin jaksoissa, mutta etenkin ensimmäisen käsikirjoitusversion kirjoittaminen ja intensiivinen editointi vaativat muun maailman poissulkemista. Apurahan turvin voin sulkea maailman ulos ja keskittyä taiteelliseen työskentelyyn”, Karo Hämäläinen sanoo. Intensiivisimmissä työvaiheissa irrottautuminen arkiympäristöstä tekee hyvää. Elokuussa ilmestynyttä romaaniaan Ilta on julma Karo Hämäläinen on työstänyt myös Suomen ulkopuolella. Berliinissä Suomen kirjailijaliiton residenssissä valmistui romaanin ensimmäinen käsikirjoitusversio, jonka viimeinen silaus syntyi puolestaan WSOY:n kirjallisuussäätiön Edinburghin kirjailija-asunnossa. Hämäläiselle on selvää, ettei romaani olisi syntynyt ilman näitä residenssi- ja apurahakausia.

Olisiko suomalaista taidetta sitten tehty ilman apurahoja, Karo Hämäläinen? ”Kyllä olisi ja tehtäisiin, mutta luulen, että sen taso olisi heikompi ja monimuotoisuus kapeampi.” Oma kysymyksensä ovat taiteilija-apurahojen lyhyet kaudet. Valtion monivuotista rahoitusta myönnetään äärimmäisen harvoille ja yksityistä säätiöistä vain Suomen kulttuurirahasto myöntää kolmivuotisia apurahoja – kirjallisuudelle yhden vuodessa. ”Näen lyhyempiin apurahoihin keskittymisen hyvät, motivoivat puolet, ja toisaalta näen sen, kuinka ne johtavat lyhytkestoiseen suunnitteluun. Kolmivuotisten kirjailija-apurahojen tulokset kuitenkin puhuvat puolestaan kirjallisen laadun – ja jopa määrän! – sekä palkintojen ja ulkomaisten käännösten kautta. Pitkäaikainen sijoitus kirjailijanuraan kannattaa.”

Taiteilijoiden työskentelytavat ja elämäntilanteet ovat erilaisia, joten paras tukimuoto ei ole kaikille sama. Karo Hämäläisen mielestä säätiöiden residenssitoiminta on kokonaistaloudellisesti järkevää: on kannattavampaa, että yksi yhteisö vuokraa edullisella sopimuksella huoneiston ja antaa sitä edelleen stipendiluontoisesti taiteilijoille kuin että taiteilijat itse vuokraavat viikoksi kalustetun asunnon kalliiseen hintaan vapailta markkinoilta. Julkiseen residenssitoimintaan on kuitenkin tulossa taiteilijoiden mentävä aukko, kun valtion taidehallinto luopuu residenssijärjestelmästä. ”Uskon, että tehokkaampi hallinnointi olisi tuonut residenssitoiminnan vaikuttavuuden paremmin esiin”, arvioi Hämäläinen. Tämä voisikin olla säätiöille haaste: vaikka taiteilijaresidenssit merkitsevät lisää hallintotyötä, yksityiset apurahasäätiöt voisivat nähdä residenssit oman vaikuttavuutensa kasvattajina.

Toinenkin peiliinkatsomisen paikka löytyy säätiöille: kirjailija Karo Hämäläinen haluaisi tietää lisää niistä henkilöistä tai yhteisöistä, joiden lahjoitusvaroista tuetaan apurahoin taiteellista ja tieteellistä työskentelyä. Nimikkorahastosta myönnetyt apurahat herättävät apurahansaajan kiinnostuksen tietää enemmän ihmisestä rahan takana. Kuka mesenaatti oikein oli, miksi hän halusi lahjoittaa rahansa juuri valitsemaansa tarkoitukseen ja millaisia elämänkohtaloita lahjoituksen takaa paljastuu. ”Säätiöiden verkkosivuilla tai apurahansaajalle lähetettävässä kirjeessä olisi helppoa tuoda lisätietoja lahjoittajasta”, ehdottaa Hämäläinen. Tietämättään tarkkanäköinen kirjailija-toimittaja lausuu ääneen Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan viime kevätseminaarin kantavan teeman: ihmiset ja tarinat esiin säätiöiden kulisseista! (LS)

Karo Hämäläinen vieraili puhumassa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan järjestämässä toimittajien säätiöiltapäivässä 23.10.2013.

SARANA | 12.12.2017

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.6.2017

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 21.3.2017

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 7.11.2016

Säätiöpäivä 1.10. levitti säätiötietoa energisesti ympäri Suomea

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 15.10.2016

15 nuorten hyvinvointia parantavaa ideaa pääsi jatkoon säätiöiden Vuosisadan rakentajat -kilpailussa

Suomalaiset säätiöt ovat löytäneet joukon rohkeita ja suuria ideoita Suomen nuorten hyväksi: Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit on nyt valittu. Jatkoon pääsi 15 ideaa, jotka vahvistavat 10–26-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 23.9.2016

Säätiöpäivä

Kansainvälistä Säätiöpäivää vietetään eri puolella Eurooppaa. Katso videotervehdys!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 29.2.2016

Welcome to the Side Event of the World Press Freedom Day on May 2nd 2016 "Freedom of speech, an academic freedom?"

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 16.2.2016

Usein kysyttyjä kysymyksiä ”Lahjoja Suomelle” -hankkeesta

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 2.2.2016

Muista ilmoittaa, osallistuuko säätiösi Suomi100-yhteishankkeeseen

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 16.12.2015

Lähipiiriohjeen malli

Jäsenkunnan pyynnöstä Neuvottelukunnassa on valmisteltu lähipiiriohjeen mallia.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 1.12.2015

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.11.2015

Uusi Säätiön hyvä hallinto on ilmestynyt! Och samma på svenska inom kort!

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 8.10.2015

Apurahansaajien viestintäkoulutus 29.10.2015 – osallistujapula: ilmoita omasi mukaan NYT!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 15.9.2015

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 11.6.2015

Organisaatiomuutos Neuvottelukunnassa

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 20.5.2015

Säätiöpäivä 1.10.2015… mikä se olikaan?

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 27.3.2015

Säätiölaki odottaa eduskunnan vahvistusta heti pääsiäisen jälkeen

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 4.2.2015

Säätiölakikoulutuksissa vielä tilaa: ilmoittautukaa nyt, ettei laki pääse yllättämään!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 17.12.2014

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 11.12.2014

Säätiölakikoulutukset vihdoin täällä!

Säätiölain käytäntöihin opastavat omat koulutuksemme pääsevät alkamaan ensi vuoden alussa, kun lakikin nyt on saatu etenemään. Vain jäsenistöllemme tarkoitetussa omakustannushintaisessa koulutuksessa asiantuntijat esittelevät uuden säätiölain nimenomaan apurahasäätiön näkökulmasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.11.2014

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 25.9.2014

Säätiöpäivästä 1.10. tulossa hitti!

Neuvottelukunnan organisoima Suomen ensimmäinen Säätiöpäivä ensi keskiviikkona on herättänyt intoa.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 2.9.2014

Tee ehdotus Neuvottelukunnan hallitukseen - Föreslå medlemmar till Delegationen's styrelse

Lue koko artikkeli >

SARANA | 19.6.2014

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

1.10.2014 vietetään koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Reipas ja iloinen tapahtumapäivä saa Suomen kaikki säätiöt liekkeihin. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päivän päätapahtuma klo 16–18. Säätiöpäivän tunnuksena on ”Perintöä jaossa”. Sanaleikki viittaa sekä säätiöiden tehtävään kulttuuriperinnön vaalijoina että säätiöiden kunniatehtävään toteuttaa lahjoittajiensa henkistä perintöä. Säätiöpäivän kartta paljastaa tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijät ja tekopaikat. Tule ihmettelemään ja ihailemaan säätiöiden tekoja yhteiseksi hyväksi!

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 18.6.2014

Säätiöpäivää vietetään jokaisessa säätiössä 1.10.2014

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta kutsuu kaikki Suomen säätiöt viettämään maan ensimmäistä SÄÄTIÖPÄIVÄÄ 1.10.2014.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 17.4.2014

EU-kantelun päätös

Vuonna 2009 Euroopan komissiolle tehtiin kantelu koskien Suomen yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden valtiontukia. Pitkällinen kanteluprosessi on nyt päättynyt: valtiovarainministeriöltä kansainvälisen verotuksen yksiköltä saamamme tiedon mukaan komissio on lähettänyt 20.3.2014 kirjeen, jonka ministeriö tulkitsee olevan “ainakin tällä erää viimeinen sellainen tässä prosessissa” ja joka ei aiheuta toimenpiteitä!

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 28.3.2014

Uudet jäsenet

Lue koko artikkeli >

SARANA | 6.3.2014

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 13.2.2014

Säätiöiden valvontamaksu tullut voimaan

Tasavallan presidentti vahvisti hyvissä ajoin 23.12.2013 säätiöiden valvontamaksun, joka tuli voimaan 1.1.2014.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 18.12.2013

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 3.12.2013

Uusi dokumenttisarja suomalaisista säätiöistä alkaa joulunpyhinä MTV3:lla

Franck Median tuottama TV-sarja kertoo yksityisten suomalaissäätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa – myös tulevaisuuden kannalta.

Lue koko artikkeli >