SARANA | 17.12.2014

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

SARANA | 17.12.2014

Liisa Suvikumpu

Valtio päätti jälleen tukea yliopistojen varainhankintaa lupaamalla jokaista yksityiseltä lahjoittajalta saatua euroa kohden vastinrahaa. Vuosina 2015–2017 toteutettua kampanjaa varten valtio on varautunut enintään 150 miljoonalla eurolla.

Valtion enimmäissijoitus, kolme euroa yhtä euroa kohden, toteutuu, jos yliopistot keräävät yhteensä 50 miljoonaa euroa. Jos keräys tuottaa enemmän, vastinrahoitus kohdennetaan suhteessa kunkin yliopiston keräämään summaan. Kerroin voi tällöin olla esimerkiksi 1,5, 2 tai 2,5 euroa, riippuen yliopistojen kokonaispotista. Edellisen vastaavan hankkeen kuluessa vuosina 2009–2011 yliopistot keräsivät yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa. Silloin valtion vastinrahoitus nousi 2,5:n kertoimella 733 miljoonaan.

Säätiöoikeuden asiantuntija, Helsingin yliopiston professori Heikki Halila on tutkinut, miten säätiölain säännökset ja säätiön sääntöjen määräykset vaikuttavat säätiöiden mahdollisuuteen tukea yliopistojen keräystä.

”Jos säätiön tarkoituksiin kuuluu yleisesti tieteen tukeminen, yliopistoissa annettavan opetuksen edistäminen tai tietyn yliopiston tukeminen, säätiö voi lahjoittaa varoja yliopistokeräykseen.”

Professori Halila huomauttaa leikillisesti, että vastinrahakeräyksen harkitseminen on oikeastaan hyvin toimivan tiedesäätiön velvollisuus: ”Säätiön hallituksenhan on huolellisesti toimien edistettävä säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua. Jos yliopiston varainkeräykseen osallistuminen on säätiön tarkoituksen mukaista, voidaan kärjistetysti sanoa, ettei säätiön hallitus toimi säätiön etua tavoitellen, jos se ei harkitse vakavasti keräykseen osallistumista. Vastinrahan tuomaa vipuvaikutusta kun ei saada, jos säätiö ei osallistu tähän keräykseen!”

Jos säätiön tarkoituksena on jonkin yliopistossa edustettuna olevan tietyn tieteenalan kuten oikeustieteen tai lääketieteen tukeminen, säätiö voi merkitä lahjoituslomakkeeseen oman alansa tiedekunnan (tai useampia tiedekuntia), mikä on molempia osapuolia, yliopistoa ja lahjoittajaa, sitovaa. Vuosien 2010–2011 vastinrahakeräyksessä tällaista kirjausta ei voitu tehdä.

Lahjoittaja voi myös käydä selventävän taustakeskustelun yliopiston edustajien –viime kädessä rehtorin – kanssa, jolloin on mahdollista esittää toivomus siitä, mihin lahjoitusta käytetään. Jos lahjoitus käytetään siihen tarkoitukseen, josta rehtorin kansa on puhuttu, säätiö on toiminut sääntöjensä mukaisesti, mikäli kohdealue on säätiön tarkoituksen mukainen.

Professori Halila selventää lahjoituksen kohdentamista esimerkillä: ”Jos säätiön tarkoituksena on historiatutkimuksen tukeminen, säätiö voi lahjoittaa yliopistolle varoja ja merkitä lahjoituslomakkeessa rastin valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan kohdalle. Jos yliopistoon perustetaan historian oppituoli jompaankumpaan tiedekuntaan, säätiön varat ovat menneet säännöissä määrättyyn tarkoitukseen. Jos sen sijaan säätiön lahjoittamilla varoilla perustetaan filologian professuuri humanistiseen tiedekuntaan, varat eivät ole menneet säätiön sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen, vaikka rasti on merkitty oikeaan ruutuun. Tämän vuoksi on syytä käydä taustakeskustelu, vaikka se sinänsä on oikeudellisesti sitomaton.”

Vuosien 2014–2017 yliopistokeräys poikkeaa aikaisemmasta siinä, että valtion vastinrahan kerrointa ei ole määrätty etukäteen. Vain vastinrahan yhteismäärä, 150 miljoonaa euroa, on tiedossa. Siten etukäteen ei tiedetä, miten paljon pääomaa tarvitaan esimerkiksi lahjoitusprofessuuriin. Edellisellä kerralla vastinrahakerroin oli 2,5 ja professuuriin riitti vain 525 000 euron lahjoitus.

Nyttemmin on arvioitu, että pysyvä lahjoitusprofessuuri edellyttää noin 2,5–3 miljoonaa euroa. Jos yliopistot keräävät lahjoituksia saman määrän kuin on tulossa vastinrahaa eli 150 miljoona euroa, vastinrahakerroin on yksi, ja professuuriin tarvitaan (vähintään) 1 250 000 euron lahjoitus. Jos yliopistojen keräämä pääoma jää 75 miljoonaan euroon, kerroin on kaksi, ja professuuriin riittäisi 834 000 euron lahjoitus.

Jos säätiön tarkoituksena on lahjoittaa professuureja, on siis syytä käydä tarkkoja taustakeskusteluja. Tiedekunta voisi esimerkiksi rahoittaa professuurista sen osan, joka mahdollisesti vielä tarvitaan lahjoituksen ja vastinrahan lisäksi. Voisi olla järkevää sopia jo alun alkaen siitäkin, miten lahjoitusta käytetään, jos varat eivät riitä ensisijaisesti kaavailtuun tarkoitukseen. Tämänkin on tietenkin oltava sopusoinnussa säätiön tarkoituksen kanssa.

***

Vain vastikkeettomat ja sitomattomat lahjoitukset ovat vastinrahakelpoisia. 10 000 euroa ja sitä suuremmat lahjoitukset voidaan lahjakirjalla kohdentaa tietylle yliopiston koulutusalalle. Valtion vastinrahaan oikeuttavan lahjoituksen tulee olla yliopiston toimintaan yleisesti tarkoitettu siten, ettei lahjoituksen käyttöön liity sen käyttöä rajaavia ehtoja. Lahjoitus tulee tehdä yliopistolle 1.11.2014–30.6.2017 välisenä aikana.

SARANA | 12.12.2017

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.6.2017

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 21.3.2017

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 15.10.2016

15 nuorten hyvinvointia parantavaa ideaa pääsi jatkoon säätiöiden Vuosisadan rakentajat -kilpailussa

Suomalaiset säätiöt ovat löytäneet joukon rohkeita ja suuria ideoita Suomen nuorten hyväksi: Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit on nyt valittu. Jatkoon pääsi 15 ideaa, jotka vahvistavat 10–26-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 23.9.2016

Säätiöpäivä

Kansainvälistä Säätiöpäivää vietetään eri puolella Eurooppaa. Katso videotervehdys!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 1.12.2015

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 15.9.2015

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 27.5.2015

Sipilän hallitusohjelmassa säätiöitä kiinnostavia ulostuloja verotuksessa

Keskiviikkona 27.5. julkistetussa hallitusohjelmassa liitteineen on mainittu säätiöitä kiinnostavia verotuskysymyksiä. Ohjelmassa ehdotetaan yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemille lahjoituksille verovähennysoikeutta. Säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu listataan tarkastelukohteeksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 16.3.2015

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 17.12.2014

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.11.2014

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 19.6.2014

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

1.10.2014 vietetään koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Reipas ja iloinen tapahtumapäivä saa Suomen kaikki säätiöt liekkeihin. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päivän päätapahtuma klo 16–18. Säätiöpäivän tunnuksena on ”Perintöä jaossa”. Sanaleikki viittaa sekä säätiöiden tehtävään kulttuuriperinnön vaalijoina että säätiöiden kunniatehtävään toteuttaa lahjoittajiensa henkistä perintöä. Säätiöpäivän kartta paljastaa tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijät ja tekopaikat. Tule ihmettelemään ja ihailemaan säätiöiden tekoja yhteiseksi hyväksi!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 6.3.2014

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 18.12.2013

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Lue koko artikkeli >